Olin eilen eläinlääkärissä. Sain tehosterokotukset, joten nyt voin tehdä vielä paremmin tuttavuutta muitten koirakavereiden kanssa. Rokotus oli pieni nipistys niskassa mutta tuntui koko kropassa - takapääni pyörähti pari kolme kertaa kummallisesti itsekseen mutta sitten rokotusaineet taisivat jo olla sekaisin ja se siitä. Emäntä oli varannut Superherkkua toimenpiteen jälkeen. Nam
Eläinlääkäri antoi myös määräyksen: nyt on vielä vähän aikaa sitä parasta aikaa sosialisoinnille. Vai sosiaalille? Vai sosiaalihuollolle? Eikun PENTUKOIRAN SOSIAALISTUMISELLE! Tämä tarkoittaa sitä, että kanssani on mentävä kaikenlaisiin paikkoihin, missä on kaikenlaisia ihmisiä, ääniä, kulkuvälineitä yms. Se on koko loppuelämäni kannalta tosi tärkeää, että totun kaikenlaiseen kaupunkitouhuun kun kerran olen kuulemma "urbaani koira".
Niinpä sitten tänään lähdimme Emännän ja Isännän kanssa sosialisointimatkalle.
Menimme metrolla Hakaniemeen - tämähän sujuu kuin vanhalta tekijältä, koska olen niin monta kertaa jo metrolla kulkenut.
Nyt olen jo niin iso, että Emäntä ei ota enää syliin vaan joudun olemaan lattialla. Pah - sylissä oli paljon mukavampaa.
Hakaniemessä kävimme Kaupassa moikkaamassa Iiristä. Kun kaupasta piti lähteä pois, en olisi viitsinyt lähteä.
Emäntä sanoi, että tämä on oikeastaan vapaapäivä eikä tältä päivältä saa ylityökorvauksia.
Ja Isännässä on enemmän "vetovoimaa" kuin minussa, niin lähdimme jatkamaan matkaa.
Otimme ratikan Hakaniemestä ja jatkoimme Kauppatorille.
Siellä olikin ihmisvilinää!
Katajanokan maisema: Uspenskin katedraali, Tora-Enson pääkonttori sekä uusi maailmanpyörä.
Suomenlinnan lautta on juuri lähdössä.
Isännän kanssa haaveilimme, mitä olisi aavan meren tuolla puolen....
Retkellä tulee myös aina nälkä. Minun paikkani oli torikahvilan pöydän alla. Mur.
Tässä oli minun evääni.
Ja tässä Emännän ja Isännän eväät.
Ei oikein tasa-arvo toimi! Ajattelin valittaa tasa-arvovaltuutetulle.
Emäntä meni käymään uudessa Vanhassa Kauppahallissa ja me odottelimme sutinan keskellä Emäntää.
Olen oppinut juomaan pullosta. Kätevää näin retkellä!
Jatkoimme matkaa Kauppatorilta ja lähdimme jo kotiin päin. Kävelimme pitkin Esplanadia. Mutta voi kauhistuksen kanahäkki!
Juuri kun pääsimme Espan lavan kohdalle, siellä alkoi soida rokkimusiikki! Ja kovaa! Keskellä päivää!
Pelästyin niin maan perusteellisesti - ihan kamalaa!
Mutta ei hätää! Viisas Isäntäni nappasi minut tosi sukkelaan syliinsä ja lähti painelemaan Espaa eteepäin kuin Viitamaan susi (kuulemma joku savolainen sanonta).
Ei kestänyt Isännän korvatkaan sitä räminää ja räikettä.
Pysähdyimme vasta Hotelli Kämpin kohdalla.
Vähän ehdin vilkaista, että Emäntä meidät löytää ja sieltähän se Emäntä kipitti perässä minkä kintuistaan pääsi.
Huh! Mikä kokemus! Häntä koipien välissä jatkoin vielä vähän matkaa mutta onneksi sitten tilanne rauhoittui ja uskalsin nostaa häntäni jo pystympään.
Onneksi olimme jo kotiin menossa.
Metromatkan nukuin - ainakin koiranunta.
Ja voi - olin niin iloinen kun pääsimme kotiasemalle, kotikadulle ja kotikulman ruohikolle!
Ja tietenkin kotiin! Kiva retki, rockin räime vähän pelästytti, mutta muuten oli kivaa tää mikä tää nyt olikaan tää sosiaalisossu.
Kotona olikin sitten ruoka-aika:
Emäntä oli supertyytyväinen: ensimmäinen sato on korjattu parvekkeelta!
Supertyytyväinen olin myös minä:
superherkkua hienosti onnistuneen retken ja lauantain kunniaksi:
jauhelihaa, raejuustoa, valkosipulia ja naksuja!
Ja arvatkaas mitä - kaiken tämän jälkeen kellahdin kyljelleni vatsa pullottavana keittiön lattialle ja vedin kunnon päikkärit!
Heippa taas!
Wuh ja Pus
PS. Ens viikko onkin taas työviikko. Pah. Tää oli aika kivaa tää lomailu!
Ihana Tessu! Nyt on kuva blogissa! =)
VastaaPoistaKiitos Hepsi ja tervetuloa toistekin.
VastaaPoistaHyvää kesää toivoopi Tessu