torstai 29. toukokuuta 2014

Koiran ilma


Voi mikä koiran ilma!

Kun aamulla vettä satoi, niin Emäntä sanoi minulle vaan, että "sinähän olet vesikoira, ei pidä välittää vedestä - tulee sitä sitten mistä päin tahansa". Niinpä me teimme normaalit lenkit.

Peruimme kuitenkin tämän päivän retken Retun luo säätilaan vedoten. Menemme sitten, kun on parempi ilma ja pääsemme pörräämään pihalle. 




Ja joka ainoan lenkin jälkeen oli vuorossa kuivaus.
Mutta Isännän hellässä otteessa se nyt kuitenkin menetteli.


Parempia säitä odotellessa.
Wuh.




sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Puutarhahommissa parvekkeella

Sunnuntai on aina mukavien hommien päivä, olen huomannut.
Emäntä oli kantanut kassikaupalla kaikenlaista vihreää ja värikästä parvekkeelle enkä minä oikein ymmärtänyt mistä oli kysymys. Emäntä vaan sanoi, että kyä lähtee - tää kesä meinaan. Kohta tulee satoa pöytään. Ainakin Emännälle ja Isännälle tulee kuulemma tomaatteja, kurkkua, paprikoita, yrttejä, pinaattia...

Emännän mukaan tämän kesän väriteema on reipas pinkki ja keltainen, jota ryydittää ryytimaan vihreät.

Minulla olikin nuuhkimista näissä kaikenlaisissa vihreissä ja värikkäissä asioissa. 




 Ihanaa! Tarkemman tutkimuksen jälkeen voin todeta, että Emäntä on laittanut myös minulle jotain ihanaaaaaa!

Koiruensis naksuensis kasvaa jo hyvää vauhtia.



Autoin emäntää multahommissa. Pahus vaan, kun sen piilotti ne isot multasäkit, sillä olisin niin kovasti rakastanut tonkia multaa kuonolla ja etukäpälillä. Mutta Emäntä sanoi, että "ei käy, sitä siivoa ei siivoa parvekkeelta erkkikään" 


Nyt on uusi viikko alkamassa. 
Taitaa tulla kiire viikko koska maanantaina jeesaan Isäntää sen projektihommissa, tiistaina taas kannan vastuun Kaupasta, keskiviikkona vuorossa taas projektihommat. Torstaina onkin tiedossa jotain hauskaa, sanoi Emäntä. Menemme kuulemma kylään, jossa saan peuhata pihassa toisen koiran kanssa, Retun kanssa.

Hauskaa viikkoa kaikille!
Wuh ja wiuuh

lauantai 24. toukokuuta 2014

Lauantai-illan huumaa



Raskas työ vaatii raskaat huvit!

video

Emäntä kyllä valitti, että olen aivan liian nopea tähän videointiin. Mutta mää sanoin sille, että sää et vaan osaa kuvata videoo. 
Sitä paitsi, miten mää hillitsen itseäni kun iskee leikkihimo. Mää en vaan pysty hillitteen itteäni.




perjantai 23. toukokuuta 2014

Huh huh - Ylipääjohtajan työviikko takana!

Maanantai
ATK-hommia


Tiistai
mallineuleiden suunnittelua trikookuteista
(epäonnistuneet mallit suoraan viereiseen roskakoriin)



Keskiviikko
Tärkeitä hallinnollisia töitä


Torstai
strategiapalaveri torikahvilassa Kollega Toimitusjohtajan kanssa 
(joka tässä samassa kuvassa)


Perjantai
LRP (long range planning - pitkän tähtäimen suunnittelu) sekä
SWOT-analyysin (tärkeä ylipääjohtajan työkalu) tekoa
yrityksen MISSIOTA unohtamatta




perjantai 16. toukokuuta 2014



Kotipäivä! Jee
Leikkipäivä! Jee

video


video

Ja kaiken tämän jälkeen - uni voitti!
Hyvää yötä.


Luontoretkellä 15.5.2914

Emäntä halusi harjoitella kanssani taas autossa matkustamista. Nyt olenkin jo keksinyt, että kun mennään autolla, se tietää jotain kivaa! Tietenkin pitää häkissä uikuttaa mutta kun löysin häkkiin piilotetut naksut, niin johan hiljenin. Hauska yllätys! Naksuja! Jeeee!

Päädyimme läheiseen metsään. Emännällä oli kamera mukana ja sitten pitikin emännän kanssa rämpiä umpimetsässä. Huh huh kun otti voimille. Minä olen kuitenkin vielä pieni koira.









 Voi  hyvä tavaton, mikä sutina kävi muurahaispesässä!

Emäntä vaan kuvasi ja kuvasi, vaikka välillä sanoi, että "tää on nyt viimeinen kuva" niin kuitenkin se vielä kuvasi. Ja mää olin iha väsynyt! Niinpä kierryin kerälle polun viereen ja nukuin sikeää unta. Paitsi sen verran uni oli koiranunta, että seurasin, että Emäntä ei mene pois näkyvistä. Eikä se mennyt - tietenkään. Kyllähän se pitää jo tietää.

Vähän kotioloista - ja "työpaikasta"

Minulle oli kerrottu, että joutuisin myös "töihin". Johonkin kauppaan. Niinpä aloitin perehtymisen tuotteisiin tutkimalla neulelehtiä. Hyvältä maistui. 



Yhtenä päivänä Emäntä vei minut Kauppaan. Menimme metrolla, joka olikin perin jännittävä kokemus. Siellä oli hissit, paljon ihmisiä, meteliä ja omituisia ääniä. Metrolaiturilla emäntäni laittoi minut heti kävelemään, en saanut olla turvallisessa sylissä kuten metromatkalla. Metromatkalla hauskaa oli se, että tuntemattomat ihmiset alkoivat jutella meille ja sain haistella uusia hajuja ihmisten käsistä. Kaikki tapaamamme ihmiset olivat mukavia ihmisiä!


Kaupassa vedinkin sitten parin tunnin tirsat ennen kotimatkaa. 


Ja kotiin päästyä oli taas tirsojen aika. 



Sunnuntain retki 11.5.2014

Autolla matkustamisen harjoittelua - tärkeä taito tulevaisuuden kannalta. Onhan elämä kovin liikkuvaa. Emäntä ja Isäntä olivat hankkineet häkin, siellä oli kyllä kovin kolkkoa matkustaa mutta sanoivat, että se on turvallisin tapa matkustaa autolla. Häkissä oli onneksi pienempi pehmeäksi sisustettu pahvilaatikko, jossa oli hyvä olla. Ei kuitenkaan auttanut vikinä, ininä eikä ulvonta, häkissä olin ja pysyin. Ei enää kopassa matkustusta. Pienen ajomatkan jälkeen päädyimme parkkipaikalle metsän viereen. Pääsin ulos ja voi mikä riemu siitä repesikään! Emäntä ja Isäntäkin olivat niin onnellisen näköisiä! Siinä me menimme - kaikki kolme! 

Tessu - noutajien sukua!

Tarkkana - mihin pallo lentää

ja vauhdilla perään


 Katse tulevaisuuteen - vai myötätuuleen - vai tiiratko siellä lentävät?

Isäntä näyttää mallia, miten pitää suhtautua veteen - isäntä mulii


Kotiintulo


Tässä istun omalla uudella kotipihallani 3.5.2014, jolloin saavuin uuden emäntäni ja isäntäni luo. 



Olen vähän vakava, koska kaikki on niin uutta. Kun heräsin tuona aamuna, ei minulla ollut aavistustakaan mitä sinä päivänä tapahtuisi. Puolen päivän aikaan tulivat emäntäni ja isäntäni, juttelivat aikansa kasvattajani kanssa - ja hups - lopulta laittoivat minulle pannan kaulaan. Sain hienon vihreän pannan ja remmin. "Panta kaulaan ja sillä sipuli" sanoi kasvattajani. 

Lähdimme autoon, jossa pääsin pehmustettuun mukavaan koriin.



Ajoimme vartin ja päädyimme villakoira Nepun kotiin. Nepu, 9 v, oli kovin ihmeissään minusta! Yritin jallittaa Nepua leikkimään kanssani mutta Nepu oli kovin epäluuloinen. Kerran se näytti minulle kaapin paikan vähän kovaäänisesti. Parasta oli uskoa!

video


Lopulta lähdimme taas autoon, minä nukahdin korin pohjalle ja nukuin sikeästi koko matkan. Päädyimme kuulemma Helsinkiin!

Uudessa kodissani olikin jo varusteet hankittuna:

Tässä oli hyvä alkupaketti: naksuja kolmea sorttia, erilaisia leluja, ruokakuppeja, hihnat ja panta, kakkapussit...