keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Koirapuistoa ja superfoodia

Tällaista se on, kun joutuu välillä olemaan töissä Kaupassa, niin ei sitten muuta ehdi. Onneksi Isännällä on ollut vielä lomaa, niin olen sentään joinain päivinä päässyt tekemään muutakin kuin olemaan lankavahtina Kaupassa.

Olen saanut nyt kaikki rokotukset ja niin olen päässyt tutustumaan koirapuistoon. Koirapuistosta Emäntäni taas kiittää veronmaksajan ominaisuudessaan Helsingin kaupunkia!

Olen ollut vähän epävarma, miten siellä koirapuistossa pitää käyttäytyä kun siellä on myös muita koiria. Sen jo olen huomannut, että toisten kanssa tulee hyvin toimeen, toiset eivät välitä tällaisesta pennusta mitään ja sitten kerran oli yksi koira, joka ei tykännyt minusta ollenkaan. Ja myös osoitti sen minulle ihan henkilökohtaisesti.

 No, pääsin säikähdyksellä - Emännän syliin! Ah, ihana Emäntäni! Pelastukseni!
Arvatkaa vaan kuinka sydämeni pamppaili! PAM PAM PAM PAM



Koirapuistossa on hauskaa koska siellä saan olla vapaana.
Jotain tuo Emäntä ja Isäntä yrittävät minulle siellä välillä solkottaa, kun välillä kuulen vaan huudon, että "Tessu tänne", "Tessu tänne". "Maahan". "Istu".

Mutta onneksi korvani viuhuvat ja lepattavat kovassa juoksuvauhdissa niin, että en kuule mitään!
Sanovat tällaista valikoivaksi kuuloksi.


Koirapuiston lisäksi olemme olleet taas mustikassa.
Isäntä opetti, miten mustikassa ollaan. Ja kyllä minä hyväksi nämä mustikat havaitsin.



Mustikat on kuulemma jotain superfoodia - tiedä häntä, kyllä ne sydämenmuotoiset pehmeät herkkupalat on sitä minun superfoodiani.

Kuulin vahingossa eilen illalla, kun Emäntä ja Isäntä juttelivat ja puhuivat taas Nepusta ja Hilkasta. Päättelin terävänä koirana, että olemme menossa käymään taas Tampereella. 

Jospa se Nepu jo leikkisi minun kanssani - edes vähän, edes ihan vähän. Edes kerran juostais yhdessä pallon perässä...

Wuh - oota vaan Nepu, täältä tullaan! JEEE




2 kommenttia:

  1. Terveiset täältä Turun Kakskerrasta. Tänne nuo minut toivat 5 vuotta sitten ja vauhtia on piisannut! Kyllä meidän vesikoirien kelpaa. Minä en muuten ui ollenkaan, liekö minussa jonkun maakoiran verta päässyt sukutaulussa? Ihanaa kesää! terv. Cara

    VastaaPoista
  2. Hei Cara ja kiitos terveisistäsi. Ei se kuule haittaa, että et ui - meidän vesikoirien elämä on silti hauskaa! Terveisin Tessu

    VastaaPoista