Kevätpäiväntasaus

Hei ja lei ja hipheijaa

kevättä kohti leijaa

aurinko kovasti paistaa

ja maassa hyvät tuoksut haistaa!

Arvakkaa mitä!

Mulla on kesäkarva!

Jipppiiiiiiiiiii!!!!!!!!!!

Tässä postauksessa saatte vähän käsitystä, miten kaikki tapahtuu.

Lähtötilanne oli tämä: eilen illalla otettu kuva kun olen vielä pitkässä ns. talviturkissani. 

Talviturkki oli kyllä ihan jees juttu etenkin tammikuun pakkasilla. Hrrrrr - ei ole ikävä pakkasia!

Mutta kyllä minulla oli jo välillä kuuma. Yöllä varsinkin jouduin vaihtamaan paikkaa useamman kerran, kun tuli niin kuuma.

No sitten aloitetaan: pöytä keskelle lattiaa niin, että Emäntä tai Isäntä pääsee pyörimään pöydän ympäri kätevästi. Parturin kone esiin ja kaikki terät öljytään valmiiksi. 

Ensin otettiin takkuja pois saksilla. 

Sitten otetaan kone käyttöön eli  niskasta kohti peräpäätä aina yksi "rivi" kerrallaan ajetaan koneella.

Tässä alla kuvia väliaikatilanteista.

Kun kaksi tuntia olin kestänyt tätä touhua, olimmekin jo melkein valmiita. Kyllä minä sen loppujen lopuksi hyvin kestin - tai no, eihän minulla ole vaihtoehtoja! Systeemihän on se, että toinen pitää kiinni ja syöttää naksuja ja toinen ajaa karvoja. En voi oikein valittaakaan, en voi. 

Kaikesta tästä karvanajosta tulos on tässä alla:

Ja minä pääsin suoraan herkkupöytään:

nammmmm - lohta, perunaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa.

Ruuan jälkeen pääsin köllöttämään sohvalle ja ihana Isäntä peitteli minut villahuovan alle. Isäntä arvasi, että minulla voi olla vähän viileä olo. 

Voi kuinka rakastankaan olla villahuovan alla kun kaikki karvat on ajettu.

Sinne oli niin ihanaa nukahtaa!!!!

Koska oli tämä karvojen ajelu kuitenkin vähän raskasta....

Vähän se vaatii taas tottumista tämä uusi lyhyt turkki. Mutta hyvin meni päivälenkki, sain takin päälleni kun lähdimme ulos. Nopsaanhan ne uudet karvat myös kasvavat, joten ei tätä vaihetta kestä pitkään. Sitä paitsi nyt silitys ja rapsutus tuntuvat tosi ihanilta kun ne tuntuvat suoraan iholla. Emäntä ja Isäntä puolestaan mielellään silittävät sananmukaisesti silkkistä turkkiani. 

Ja mitä karvoille tapahtuu? No, ne ovat nyt pusseissa ja lähtevät pikapuoliin lenkkipolkujen varren lintujen pesäaineiksi. Parasta kierrätystä! Ja kuinka moni linnun poikanen onkaan onnellinen kun saa kasvaa lämpimässä Tessun karvapesässä.

Heipsatirallaa, tästä jatketaan kevättä kohti. Nyt on päivät pitempiä kuin yöt!

Ottakaa tekin kevätmoodi päälle!

Hau, wau, pus kaikille!