tiistai 4. elokuuta 2015

Karva-asiaa

Kaikki teistä varmasti jo tietävät, että minun turkkiani pitää hoitaa. 
Mutta miten?
Tässä on kuvakimara siitä, miten se tapahtuu!
Tämä operatsuuni tehtiin heinäkuun alussa.

Tässä on välineistö.
Siinä tuliterä Oster Slim turparointikone sekä siihen tarvittavat erilaiset terät. Mukana on myös öljyä, jotta terät voidaan aina öljytä. Emäntä kehui kovasti Oster Slimiä mukavasti käteen sopivaksi leikkauskoneeksi. 

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että mä alla oleva kuvakimara on kuvaus myös siitä, miten Emäntä ja Isäntä ensimmäistä kertaa IKINÄ leikkasivat koiran turkkia...



Kyllä mää näytän kamalalta tässä vaiheessa - eikö?



Ja sotku myös....



Tällaista turkkihipsua oli joka paikassa kylppärissä


Ja lopputulos oli tämä!
Emäntä ja Isäntä jättivät minulle tällaisen rock-tukan ja myös häntään jäi pitkät karvat.

Mutta muuten turkkini lyheni näin kesää vasten. 
Se on oikeastaan ihan jees, koska käyn paljon uimassa niin turkki kuivuu nopsaan.
Olihan lopputulos vähän epätasainen mutta hyvin me kaikki kolme selvisimme tästä ensimmäisestä turkinleikkausoperatsuunista. Emäntä kyllä valitti, että oli kova hiki.... Hän se nimittäin leikkasi suurimman osan turkkia. Isäntä syötteli naksuja ja rapsutteli minua.

Emäntä ja Isäntä kovasti kehuivat, miten hienosti jaksoin olla hoitopöydällä hiljaa ja rauhassa.
No totta kai jaksan! Koko urakkaan meni reilut kaksi tuntia.


Jotta nyttä joo - näyttää siis sille, että hoidamme tätä turkin leikkausta tästä lähtien täällä kotona. Onhan se minullekin kivempaa kun on tutut ihmiset sitä tekemässä.
Ja ihan loppupalkkioksi, kun homma oli ohi, sain SUPERherkkua

KEITETTYÄ MAKSAA!!!!!!!!

Mutta arvakkaa mitä tässä alla on!!!
Siinä on mun pentuturkki kehrättynä lankana.

Voih, nyyh, voi voi voi kun tuli niin pentuaikaa ja pentuturkkia ikävääääää.....




Tuo pieni nöttönen lankaa painaa n. 70 grammaa ja siinä on koko pentuturkkini. Se leikattiin elokuussa 2014 ja olin sillon vasta viiden kuukauden ikäinen.
Nyt kotona on Alepan kassissa vähän isompi satsi karvoja,
saas nähdä saadaanko niistä pipolankaa.
Tätä pentukarvanöttöstä Emäntä vaan silittelee ja paijaa, se ei taida raskia tehdä siitä mitään.

Tämän postauksen loppuhuipennuksena on vielä lähikuvat tassuista ja kirsusta.



Heipparallaa taas kaikille!
Vietetään elokuuta!

Muistakaa hoitaa kuonojanne - eikun siis kuontaloitanne!














2 kommenttia:

  1. Ootpa koiruli syötävän söpön näköinen, tuollaisena hassuna minun Sancha-koirulikin esiintyy aika-ajoin turkin hoidon aikana. Ja meilläkin on turkkikarvoja jemmassa ainakin 10 vuoden kevätasunleikkuista, en vaan ole saanut niitä vielä langaksi asti, opettelut on meikäläisellä vähän niinkuin alkutekijöissään. Lämpöisiä elokuun päiviä vielä toivottelen.

    VastaaPoista
  2. Heippa Lea ja kiitos kommenteistasi! Sinulle ja sinun koirulille myös kivaa elokuuta toivotteleepi Tessu

    VastaaPoista