perjantai 22. huhtikuuta 2016

Perjantaipäivän yhteinen vapaapäivä

Kyä kuulkaas oli kiva yllätys tänä aamuna,
kun sekä Emäntä että Isäntä jäivätkin kotiin.
Vaikka oli perjantai. Siis työpäivä.
Mutta niillä oli yhteinen vapaapäivä!

Ja kyä oli kiva, kun tehtiin yhdessä kaikki kolme
luontolenkki lähiluontoon!

Ja mitä kaikkea näimmekään:

No ihan ekaks näimme silkkiuikut. 
Ne olivat vähän silleen - tiätteks, miten sen nyt sanois, silleen vähän niinkun kiinnostuneita toisistaan.
Aika paljon kiinnostuneita toisistaan.
Tosi paljon kiinnostuneita toisistaan.
Siis ihan kauheen kamalan kiinnostuneita toisistaan....

Me toivotaan, että tänä vuonna niiden pesintä onnistuu eikä sade ja nouseva merivesi vie pesää mennessään kuten viime kesänä. Sit heinäkuussa on niin kiva katsoo, kun pienet silkkiuikun poikaset kulkevat emonsa selässä ja opettelevat elämää.

Nämähän pesivät ihan meidän aamulenkin varrella, joten tätä pariskuntaa voi seurata koko kesän.


Kuljimme Isännän kanssa edellä kun Emäntä jäi aina jonnekin kupeksimaan kameransa kanssa.
Se on kuulkaa mulle aika raskasta, kun koko ajan pitää kääntyä katsomaan taakse, että tuleehan se Emäntä perässä, ettei se vaan häviä mihinkään. Se on pienelle koiralle henkisesti tosi raskasta - puuhhhhh.


Jatkoimme matkaa ja näimme tämän herra ja rouva Isokoskelon.


Isäntä äkkäsi palokärjen. 
Ootteko nähnyt, kun palokärki kiipee puun latvaan????
Ihan oikeesti kiipee, en juksi!
Ketterästi meni, kyllä sillä täytyy olla tasapaino hyvin hanskassa. Tai siivissä.


No sitten pääsimmekin jo melkein Kallahden niemen nokkaan.
Ja just ja just Emäntä kerkes kuvaamaan, kun Herra Meriharakka rantautui pienelle luodolle.


Sillä tais olla siellä tinder treffit.
Mutta kumman kaa????


Me tiirailimme Isännän kanssa omia juttujamme,
Emäntä puuhasi kameran kanssa omiaan.


Ootteko ennen nähnyt joogaavaa joutsenta?
Näyttää sille, että vois olla vaikka lapsen lepoasento kyseessä.


Ja onk tää sitten Soturi yks, kaks vai mikä?


Sisäänhengitys syvään ja palautus


Ja matkamme jatkui -
kääntyi takaisin kohti kotia.


Maisema näytti toisella puolella tälle - 
valkoisia pumpulisia kumpupilviä taivaan rannassa.


Ja sadepilvet toisessa suunnassa.
Onneksi ehdimme kotiin ennen kuin alkoi sade, RÄNTÄSADE - yööööök.

Että tällainen luontoretki lähiluontoon.

Jatketaan huhtikuuta,
menkää tekin lähiluontoon!

PUS PUS PUS ja Wuuhh












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti