maanantai 16. helmikuuta 2015

Yökylässä

Arvakkaa mitä!
Mää olen ollut yökylässä!

Voi että, se olikin jännittävää, kun kuulin tällaisesta asiasta. En ihan oikein vielä tiennyt, mitä yökylä tarkoittaa. Yön kyllä tiesin, koska Emäntä ja Isäntä sanovat joka ilta "Hyvää yötä Tessu" ja sitten ne sammuttavat valon. Ja sitten  vajaa minuutti tästä toimenpiteestä, kuuluu jo Isännän kuorsaus.
Eli yö = nukkuminen.
Mutta kylä - hmmmm. 

Emäntä pakkasi kassiin tavaraa, vähän samaan tapaan kuin Emäntä itse pakkasi tavaroitaan laukkuun silloin kun se lähti sinne Koomaan. Mää arvasin, että jotain outoo tapahtuu - se on se koirulin vaisto, sanokaa mun sanoneen!

No, sitten me lähdettiin autolla. 
Ajettiin sellainen noin 14 minuuttia ja 26 sekuntia.

Kun tulin autosta ulos, niin kyllähän heti tunnistin paikan, missä olimme. JEEEE!

Olin taas niin iloinen, kun pääsin Kokoushuoneistoon.
En oikein edes huomannut, kun Emäntä ja Isäntä sanoivat Heippa ja häipyivät.

Siellähän oli mulle se kaverikin:


Ihana Iines!
Vaikka ei mulle vielä ole selvinnyt, mikä otus se IHAN OIKEESTI on!

Ainakin se sai parempaa palvelua ruokailun yhteydessä:


mulle ruoka tarjoiltiin aina lattialla....

Vasta kun tuli aika lähteä iltapissareissulle, tajusin, että Emäntä ja Isäntä eivät ole paikalla. 
Onneksi Kokoushuoneiston Herra vei minut iltakävelylle. 
Nuuh ja puuh - ihan uusia tuoksuja. 

Päätin näyttää parhaat puoleni ja kävelin tosi nätisti hihnassa.



Perusturvallisuudentunteeni ei onneksi järkkynyt, 
sillä myös Kokoushuoneistosta löytyi ihana vanha ja käytetty villasukka.
Jonka vähän niin kuin varastin....
Ja käry kävi - kuten vähän syyllisestä ilmeestäni näkyy...


Ja aamuaurinko nousee!
Hyvin nukutun (ja vähän kyllä haukutun) yön yli herättyäni pääsin taas ulos.


Sää suosi myös päivälenkillä. 
Silloin teki mieli vähän leikkiä hihnan kanssa (Emäntä ja Isäntä sanovat sitä kyllä temputteluksi), koska oli vaan niiiinnnn hyyyyväääää fiiiiliiiis!!!!


Ja oli hauskaa ulkoilla ihan uusissa maisemissa.
Ihanassa seurassa!
Ihanassa säässä!

Kaikki siis kohdallaan!


Emäntä ja Isäntä tulla tupsahtivat päivälenkin jälkeen Kokoushuoneistoon. 
Ja arvaatte varmaan, että oli kyllä ihanaa nähdä niitä! 

Niinhän se Iines mulle kuiskasi jossain vaiheessa, että "kivaa on olla hoidossa, mutta vielä kivempaa on palata omaan kotiin oman palvelusväen luokse". Iines, jos kuka sen tietää!

Sitä mää vaan jäin vähän ihmettelemään, että mitä se Iines tarkoitti sillä "palvelusväellä" - mun kotona kun kuuluu aina se komento ja käskytys mulle päin enkä mää saa komentaa ketään.

Mutta kivaa oli!
Kiitos tuhannesti Kokoushuoneiston Herra ja Rouva!

Tulen toistekin.

Pus ja wuh.


PS. Kun lähdimme Kokoushuoneistiosta, menimme taas kolmisin Kouluun. Emäntä ja Isäntä aloittivat taas uuden luokan jossain kummallisessa Koirakoulussa. 







2 kommenttia:

  1. Nää Tessun jutut on kyll niin mainoita. Kun tulin tänne taas kurkkaamaan niin kiva ku oli ilmestynyt kirjoitus.
    Rapsutuksia Tessulle.

    VastaaPoista