sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sienimetsän seuraukset

Moikkatirallaa taas!

Tänään oli hieno kesäinen päivä - vaikka onkin jo syyskuun 7. päivä. Emäntä ja Isäntä vetivät metsärytkyt niskaan, kumisaappaat jalkaan ja minulle päälle pinkit valjaat. Siitä tiesin, että taas lähdetään metsään. Emännällä keikkui sienikori käsivarrella.

Teimmekin tosi pitkän lenkin koirametsässä.
Voi että on niin kiva, kun siellä saa juosta vapaana. Juoksin moninkertaisen lenkin verrattuna Isäntään ja Emäntään, koska metsässä on niin paljon tutkittavaa. Lisäksi on aina tarkistettava, että kumpikin on mukana matkassa niin joudun ravaamaan Emännän ja Isännän väliä.

Emäntä muuten viheltää minulle siellä metsässä. Tunnistan vihellyksen ja silloin viiletän tukka putkella Emännän luo. Emäntä palkitsee minut ruhtinaallisesti taskusta ottamillaan herkuilla.

Metsässä meillä ei ollut kamera mukana. Olisi pitänyt olla, koska innostuin niin kovasti rämpimään ja tonkimaan mutalammikossa. Sainkin lempinimen Rapa-Ripa! Valkoiset tassuni olivat märät ja mustat.

Kotona jouduin sitten suoraan pesuun.

Pesun jälkeen oli vuorossa kuivatus:


I'm Tessu, The One-Tassu-Dog


Ja tässä Emännän ja Isännän sienisaalis:
reilusti tatteja!


Emäntä sanoi, että tervetuloo vaan meille.
 Ilmoittakaa etukäteen, niin saatte valkoviinillä ja pecoriinolla höystettyä tattirisottoa!
Ja jos Ode sattuu tulemaan meille, niin Odelle tehdään muuta hyvää ruokaa.

Taas on alkamassa uusi viikko. 
Se tietää ainakin meille vieraan Kuopiosta - tervetuloa! Hauska nähdä!

Wuh ja pus!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti